Taide, totuus ja politiikka

totesi viidettä kymmenettään käyvä ystäväni kuullessaan perä perää keikkatauoille jääneistä. Eikä sieltä enää palata, mutta tuotanto ja teokset sentään jäävät, ja ne muistetaan, ainakin seuraavaan aamuun. Ja jos henki on vahva niin vähäkin työ riittää maailman luomiseen. Ja kroppa kuuluu ainoastaan sumopainijoille. Nostalgisoidessaan netissä oli sitten löytänyt tämän, Juicen tulevan runokokoelman Kosket nimirunon, tässä sen alku ja loppu täältä:

kosket
pato murtuu
ja tulva vyöryy alajuoksulle
laiturit ajelehtivat vapaudesta nauttien
ei enää betoniin sidottua tulevaisuutta
ei enää typerää alistumista joutaviin tehtäviin
ei enää meihin suunnattua mielivaltaa
sinä sen tiedät
ja siksi
kosket

PS. You Tubella pyörii Juice-taltiointi vuodelta 1983. Ja sen näkee vaikka tästä.